Kehäkukkasalvaa ja laventelikäpyjä

Pihalla voi kasvattaa muunkinlaisia hyötykasveja kuin syötäviä. Esittelen tässä kaksi sellaista. Ensimmäinen on kehäkukka. Sen lisäksi ett...

Pihalla voi kasvattaa muunkinlaisia hyötykasveja kuin syötäviä. Esittelen tässä kaksi sellaista. Ensimmäinen on kehäkukka. Sen lisäksi että se on maanparannuskasvi ja komeaa katseltavaa, voi siitä tehdä kehäkukkaöljyä ja siitä edelleen kehäkukkasalvaa. Saimme pihaltamme suuren kehäkukkasadon viime kesänä niinkuin yrttipenkkipostauksessa kerroin. Keräsin kukintoja ja kuivasin niitä kokonaisina hyötykasvikuivurissa. Kuivaamisen jälkeen erottelin kukkapohjat pois terälehtien seasta. Se on huomattavasti helpompaa kuivattuna kuin tuoreena.
Täytin lasipurkin äärimmilleen terälehtiä ja kaadoin päälle öljyä. Käytin rypsiöljyä, mutta muutkin öljyt käyvät ihan yhtä hyvin. Sitten jätin lasipurkin noin neljäksi viikoksi keittiön ikkunalle käännellen sitä joka päivä. En tiedä voisiko öljyä tehdä näin talvellakin vai tarvitseeko öljy valmistuakseen enemmän auringon valoa. Itse tein öljyt kesällä. Lopuksi öljystä pitää sihdata terälehdet pois, esimerkiksi harsokangas on tarpeeksi tiheää jotta pieniäkään roskia ei tule mukaan.
Öljyä voi käyttää sellaisenaankin, mutta omasta mielestäni salva on käyttökelpoisempaa kuin nesteenä valuva öljy. Siksi valmistan kehäkukkaöljystä ja karitevoista helposti levittyvää salvaa. Jotta ainekset saa sekoittumaan yhteen, pitää karitevoi sulattaa ensin vesihauteessa.
Öljyn ja karitevoin suhdetta voi muutella oman maun mukaan, mutta itse olen huomannut että noin kaksi ruokalusikallista reiluun puoleen desilitraan karitevoita on sopiva suhde. Silloin salvasta tulee mukavasti levittyvää, ei liian tömäkkää eikä liian nestemäistä.
Toinen kasvi on laventeli. Laventelia voi toki käyttää ruoanlaitossa ja tehdä siitä tuoksupussukoita, mutta laventelikävyt ovat mielestäni hurmaava vaihtoehto tavallisille tuoksupusseille.
Yhteen laventelikäpyyn tarvitsee parisenkymmentä laventelin kukintoa pitkällä varrella ja pari metriä kapeaa silkkinauhaa. Laventelinippu sidotaan heti kukintojen alapuolelta ja varret taivutetaan kukintojen päälle tasaisesti. Silkkinauhaa kieputetaan joka toisen varren yli ja joka toisen ali. Kun näin jatketaan tarpeeksi pitkään, peittyvät kaikki kukat ja muodosta tulee käpymäinen. Työn edetessä nauhan kireyttä ja punoksen tiiveyttä kannattaa säädellä niin kävystä tulee tasainen ja kaunis.
Kun käpy on halutun kokoinen solmitaan silkkinauha varsien ympärille rusetille. Varret kannattaa tasoittaa vasta lopuksi. Työstä jää myös varsista ylimääräisiä lehtiä sekä kukkapalleroita ja niistä voi tehdä perinteisiä tuoksupussukoita tai käyttää tuoksupotpuriin.
Olen lukenut alkuperäisen ohjeen pari kesää sitten jostain puutarhalehdestä, mutta mallia on jo kauan käytetty. Laventelikäpyjä on perinteisesti laitettu liinavaatekaappeihin tuomaan hyvää tuoksua ja erottamaan vaikkapa tyynyliinanippuja toisistaan.

You Might Also Like

2 kommenttia

  1. Noita laventelikäpyjä täytyy kyllä koittaa! Mulle tulee laventelin tuoksusta aina lapsuus mieleen, äiti laittoi sängyn päätyyn välillä tuoksupussukoita. Mahtoikohan se rauhoittaa unta?

    VastaaPoista

Flickr Images