Vinttiremontti, osa 5: Lastenhuone

Tässä se on, viimeinen osa vinttiremontti-sarjaa. Kolme kuukautta on asuttu myös vinttiä, nykyistä yläkertaa ja pois en vaihtaisi. Erityis...

Tässä se on, viimeinen osa vinttiremontti-sarjaa. Kolme kuukautta on asuttu myös vinttiä, nykyistä yläkertaa ja pois en vaihtaisi. Erityisesti lastenhuone sykähdyttää, koska se tarkoittaa että askartelusilppu ei loju ruokapöydällä ja että jokaista leikkiä ei tarvitse kerätä pois illan tullen (jotta mahtuu kulkemaan). Tilaa on myös tarpeeksi nukkumiselle, kirjoituspöydälle ja lattiatilaa leikkeihin. Huoneen koko on noin 6,7 m x 5 m joten lattiapinta-alaa on reilusti yli kolmekymmentä neliömetriä.
Yläkerta on rakennettu vanhaa taloa kunnioittaen ja ekologiset arvot mielessä. Rakentamisen vaiheista voi lukea sarjan aiemmista osista. Halusimme kaiken mahdollisen tilan käyttöön, ja siksi lastenhuonekin on kaltevakattoinen. Lapset osaavat kyllä ottaa kaiken lattiatilan haltuun vaikkei 160 sentin alittavaa huonetilaa lasketakaan virallisiin neliöihin. Esimerkiksi rappuset noustessa oikealle jääväät "aulatilaan" saatiin seitsemän muuttoa kokeneille kahdelle Ikea-hyllylle vielä yksi sijoituspaikka. Hyllyille saa pienikokoiset kirjat ja hyllyn päälle mahtuu juuri oivasti nukkekoti, ponitalo, legolaatikko ja vielä jää tilaakin.
Aulatila haluttiin jättää avoimeksi lastenhuoneen kanssa jottei rappusten päähän synny ahdasta ja pimeää loukkoa. Ainoa ovi on makuuhuoneeseemme. Kun lapset kasvavat, saatamme miettiä uudestaan tilojen jakoa, mutta tällä hetkellä yksi iso tila on ollut hyvä ratkaisu. Tytöillä ei ole koskaan ennen tätä ollut omaa saati omia huoneita, joten yhteinen tila on ainakin toistaiseksi heille luonteva valinta.
 Kahden lapsen vaatteet saatiin mahtumaan tähän paikoilleen rakennettuun kaappiin ja tilaa jäi jopa kausivaatteille ja kengillekin. Ovet ovat taloamme vanhemmat ja kierrätysosina saatu. Ne on maalattu itse tehdyllä munatemperalla niinkuin huoneen seinätkin. Pigmentteinä on maavihreä, ultramariini ja valkoinen. Kultaraidat ovien peileissä tuovat ripauksen luksusta.
Huoneessa asuu kaksi koululaista. Sängyt ovat ainoat uudet kalusteet tässä huoneessa, ja nekin on käytettynä hankittu. Nuorimmainen sai keskimmäisen vanhan sängyn joten hän tarvitsi tilalle uuden. Vanhimman sänky ei mahtunutkaan portaikosta ylös joten vaihdoimme vierashuoneeseen suunnitellun vuodesohvan hänelle.
En ole mikään sisustaja, joka hankkii vähän väliä uusia kalusteita tai tekstiilejä. Hankintojen on kestettävä aikaa ja mielellään monia käyttötarkoituksia. Siitä johtuen kotimme onkin suloinen sekamelska eri aikakausien huonekaluja.
Sänkyjen alla on säilytystilaa vanhoissa matkalaukuissa.
Tarpeeksi iso työpöytä kahdelle koululaiselle ja askarteluprojekteille.
Kummallakin tytöllä on isoisänsä tekemä pikkukaappi, mitkä tähän asti toimivat vaatekaappeina. Nyt niissä on tilaa kummankin omille aarteille. Kaappien taustalla on tekemäni sabluunamaalaus. Sablunoinnin voi vaikka maalata piiloon jos se alkaa kyllästyttää. Sekä seinien, katon että sablunointien maali on itse tehtyä munatemperaa. Seinät on tehty kuusipaneelista ja lattia kuusilaudasta. Lattian käsittelynä on suopakuuraus eli se on pesty tiukkaan hankaamalla pellavaöljysuovalla. Käsittely sekä puhdistaa että suojaa, ja se on uusittava ainakin kerran vuodessa, alkuaikoina mielellään useammin. Katon alkuperäiset palkit jätettiin käsittelemättömiksi.
Sama rauhallinen värimaailma jatkuu portaikossa ja portaiden yläpäässä on valoa läpi päästävä kaide. Väliseinillä ja ovilla tämäkin tila olisi saatu tukkoon. Tykkään siitä avaruuden ja ilmavuuden tunnelmasta mikä lastenhuoneessa on.

You Might Also Like

4 kommenttia

Flickr Images