Tässä se on, viimeinen osa vinttiremontti-sarjaa. Kolme kuukautta on asuttu myös vinttiä, nykyistä yläkertaa ja pois en vaihtaisi. Erityisesti lastenhuone sykähdyttää, koska se tarkoittaa että askartelusilppu ei loju ruokapöydällä ja että jokaista leikkiä ei tarvitse kerätä pois illan tullen (jotta mahtuu kulkemaan). Tilaa on myös tarpeeksi nukkumiselle, kirjoituspöydälle ja lattiatilaa leikkeihin. Huoneen koko on noin 6,7 m x 5 m joten lattiapinta-alaa on reilusti yli kolmekymmentä neliömetriä.
Yläkerta on rakennettu vanhaa taloa kunnioittaen ja ekologiset arvot mielessä. Rakentamisen vaiheista voi lukea sarjan aiemmista osista. Halusimme kaiken mahdollisen tilan käyttöön, ja siksi lastenhuonekin on kaltevakattoinen. Lapset osaavat kyllä ottaa kaiken lattiatilan haltuun vaikkei 160 sentin alittavaa huonetilaa lasketakaan virallisiin neliöihin. Esimerkiksi rappuset noustessa oikealle jääväät "aulatilaan" saatiin seitsemän muuttoa kokeneille kahdelle Ikea-hyllylle vielä yksi sijoituspaikka. Hyllyille saa pienikokoiset kirjat ja hyllyn päälle mahtuu juuri oivasti nukkekoti, ponitalo, legolaatikko ja vielä jää tilaakin.
Aulatila haluttiin jättää avoimeksi lastenhuoneen kanssa jottei rappusten päähän synny ahdasta ja pimeää loukkoa. Ainoa ovi on makuuhuoneeseemme. Kun lapset kasvavat, saatamme miettiä uudestaan tilojen jakoa, mutta tällä hetkellä yksi iso tila on ollut hyvä ratkaisu. Tytöillä ei ole koskaan ennen tätä ollut omaa saati omia huoneita, joten yhteinen tila on ainakin toistaiseksi heille luonteva valinta.
 Kahden lapsen vaatteet saatiin mahtumaan tähän paikoilleen rakennettuun kaappiin ja tilaa jäi jopa kausivaatteille ja kengillekin. Ovet ovat taloamme vanhemmat ja kierrätysosina saatu. Ne on maalattu itse tehdyllä munatemperalla niinkuin huoneen seinätkin. Pigmentteinä on maavihreä, ultramariini ja valkoinen. Kultaraidat ovien peileissä tuovat ripauksen luksusta.
Huoneessa asuu kaksi koululaista. Sängyt ovat ainoat uudet kalusteet tässä huoneessa, ja nekin on käytettynä hankittu. Nuorimmainen sai keskimmäisen vanhan sängyn joten hän tarvitsi tilalle uuden. Vanhimman sänky ei mahtunutkaan portaikosta ylös joten vaihdoimme vierashuoneeseen suunnitellun vuodesohvan hänelle.
En ole mikään sisustaja, joka hankkii vähän väliä uusia kalusteita tai tekstiilejä. Hankintojen on kestettävä aikaa ja mielellään monia käyttötarkoituksia. Siitä johtuen kotimme onkin suloinen sekamelska eri aikakausien huonekaluja.
Sänkyjen alla on säilytystilaa vanhoissa matkalaukuissa.
Tarpeeksi iso työpöytä kahdelle koululaiselle ja askarteluprojekteille.
Kummallakin tytöllä on isoisänsä tekemä pikkukaappi, mitkä tähän asti toimivat vaatekaappeina. Nyt niissä on tilaa kummankin omille aarteille. Kaappien taustalla on tekemäni sabluunamaalaus. Sablunoinnin voi vaikka maalata piiloon jos se alkaa kyllästyttää. Sekä seinien, katon että sablunointien maali on itse tehtyä munatemperaa. Seinät on tehty kuusipaneelista ja lattia kuusilaudasta. Lattian käsittelynä on suopakuuraus eli se on pesty tiukkaan hankaamalla pellavaöljysuovalla. Käsittely sekä puhdistaa että suojaa, ja se on uusittava ainakin kerran vuodessa, alkuaikoina mielellään useammin. Katon alkuperäiset palkit jätettiin käsittelemättömiksi.
Sama rauhallinen värimaailma jatkuu portaikossa ja portaiden yläpäässä on valoa läpi päästävä kaide. Väliseinillä ja ovilla tämäkin tila olisi saatu tukkoon. Tykkään siitä avaruuden ja ilmavuuden tunnelmasta mikä lastenhuoneessa on.

On taas ollut niin ihania puutarhailmoja, että vintin edistäminen on vähän jäänyt. Rakennuspaperimme lähtivät jo odottamaan lopputarkastusta, eli kohta pitäisi olla valmista! Tavallaan kaikki onkin jo valmista, puuttuvat tehtävät ovat "vain" pintaa. Muutamina iltoina olen jaksanut kivuta vinttiin maalaamaan. Työn alla on nyt tyttöjen huoneen kuviomaalaus. Maalina vintin seinissä on itse tehty munatempera, ja samalla maalilla jatkamme kuviomaalauksessakin. Maali kannattaa tehdä edellisenä päivänä niin pigmentit ehtivät turvota kunnolla ennen maalaamista. Munatemperaa on helppo tehdä; siihen tulee 1 osa kananmunaa, 1 osa vernissaa ja 1 osa vettä. Pieneen määrää emulsiota hierretään haluttuja pigmenttejä ja tahna sekoitetaan koko emulsioon ja näin saadaan maalia. Mikäli maali on liian ohkaista, vetistä, kun haluttu sävy on saavutettu niin siihen voi lisätä liitua. Varsinkin sabluunamaalauksessa maalin on hyvä olla hieman tönkömpää jotta se ei ala valua ja tuhri kuvioita. Valitsemamme kuviointi on otettu Gysingen sabluunatapettikirjasta. Kuvioon kuuluu alunperin kolme kuviota, mutta jätimme pystyraidan pois ja käytimme vain kahta kuviota. Mielestäni kuvio pysyy näin rauhallisempana kun käyttämämme värit ovat kuitenkin tummia. Punainen väri on sekoitettu caput mortumista ja valkoisesta. Tein sabluunat piirtoheitinkalvosta kirurginveitsellä leikkaamalla. Kummastakin kuviosta on kaksi sabluunaa, niin toinen voi kuivahtaa sillä aikaa kun toista käyttää. Silti vinkkinä; jokaisen kuvion jälkeen pyyhin sabluunan takapuolelta ja kuivasin sen, jotta mahdollinen levinnyt maali ei sotkisi seuraavaa kuviointikohtaa. Sabluunan kiinnitys seinään toimii parhaiten maalarinteipillä ja maalatessa toisellä kädellä sabluunaa tukien. Varsinkin meidän seinässämme pieni asemointi oli tarpeen, sillä toteutin kuvioinnin suoraan puupaneelille. Maalasin ensin koko seinälle kaikki punaiset kuviot. Käytin paneelin vaakasuoria linjoja apuna kuvion kohdistamisessa. Siniset kuviot oli vielä helpompi asettaa paikoilleen, kun niille oli oma ympyrä jo odottamassa. Sinisen väri on tehty maavihreällä, ultramariinilla ja valkoisella eli samoilla pigmenteillä kuin seinän väri. Valkoista vain on lisätty vähemmän niin että sävy jäi tummemmaksi. Olen nyt kuvioinut aulan pikkuseinän ja tämän tyttöjen huoneen korkean seinän. Suunnitelmissa oli kuvioida vielä ikkunaseinä niin että kaikki pystysuorat seinät olisi kuvioitu ja kaltevat seinät jäisivät yksivärisiksi. Katsotaas jos lopputarkastus tapahtuukin pian, niin maltanko siirtyä ikkunaseinälle vai tuleeko kiire päästä muuttamaan yläkertaan! Käsityön jälki näkyy läheltä tarkasteltuna, kaukaa katsottuna seinä on sopivan elävä!